XAMKin automaatiotekniikan yliopettaja Merja Mäkelä on pitkäaikainen Ontecin luottohenkilö paikallisessa ammattikorkeakoulu XAMKissa. Tuloksellista yhteistyötä on tehty jo lähes parikymmentä vuotta. Alan työvoimapulasta johtuen hyvä yhteyshenkilö automaatio-opetuksesta on ollut kullanarvoinen linkki Ontecille. Tässä artikkelissa käsitellään Ontecin ja XAMKin yhteistyötä ja alan koulutusta laajemminkin.
Automaatiotekniikan yliopettaja Merja Mäkelä on itse opettanut suurta osaa Ontecin työntekijöistä. Opettajana hän nauttii alan ammattilaisten erityistä kunnioitusta osaamisensa ja yrityslähtöisen koulutustapansa vuoksi. Mäkelä ei halua kouluttaa kouluttamisen vuoksi, vaan kantaa aitoa huolta oppilaistaan sekä siitä, että opiskelija saa taidot, joilla työelämässä pärjää ja joista toisaalta työnantajayritys saa rahoilleen vastinetta. Ontecissa tämä on huomattu jo kauan sitten, joten yhteistyötä on ollut helppoa tehdä.
Kotkassa automaatioalan opinnot ovat olleet viimeiset 10 vuotta osa energiatekniikan opintoja ja yksi neljästä erikoistumisvaihtoehdosta. Vuosikurssilla opiskelee 30 opiskelijaa, joista 5-15 valitsee automaatio-opinnot erikoistumisalakseen. Mäkelän mukaan joukkoon mahtuisi lisää myös naisopiskelijoita, joita on vuosikurssilla tyypillisesti vain muutama. Mäkelä tietää lisäksi kertoa, että vain 15% Suomessa valmistuneista insinööreistä ja diplomi-insinööreistä on naisia, mikä on esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin tai USA:an verrattuna vähän. Energiainsinöörin opinnot kestävät tavallisesti 3-4 vuotta ja työllistymismahdollisuudet ovat aina olleet erinomaiset. Automaatioala sopii tarkalle ja systemaattiselle henkilölle; suurien linjojen pohdiskelija ei koe yleensä olevansa näissä opinnoissa kotonaan.
Kansainvälisen kokemuksensa vuoksi Mäkelä on ollut mukana kehittämässä englanninkielistä opetusta, joita tulee nykyvaatimusten mukaan olla 15% AMK-opinnoista. Kotkassa on kuitenkin oltu aikaa edellä, sillä englanninkielistä opetusta on järjestetty systemaattisesti jo 10 vuotta, mikä on ollut etu alueen kansainvälistä liiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Koska Mäkelä on jo pitkään opettanut osan kursseistaan suurilta osin etänä, sujui myös monelle haasteellinen kevät 2020 häneltä suhteellisen helposti. Etäopetuksessa tarvittavat menetelmät sekä materiaalit olivat pitkälti valmiina ja tekniikka oli jo päivittäisessä käytössä, joten tarvittiin vain hienosäätöä.
Yhteistyö Ontecin kanssa
Ontec ja Mäkelä ovat tehneet yhteistyötä käytännössä koko yrityksen historian ajan. Ontec on osallistunut ammattikorkean järjestämiin rekrytointitapahtumiin ja Ontecin toimitusjohtaja Kare Kupiainen on käynyt kertomassa opiskelijoille automaatioalan yrittäjyydestä, mikä on kannustanut useampia opiskelijoita valitsemaan automaatioalan opinnot ja miettimään yrittäjyyttä vaihtoehtona itsensä työllistämiseen.
Mäkelä pitää näitä vierailuja hyvin tärkeänä, sillä paikallisten menestyvien pk-yrittäjien tapaaminen luo uskoa opiskelijoihin. Mäkelä puolestaan on auttanut opiskelijoita työllistymään Onteciin, jolloin yritys on saanut rekrytoitua motivoituneita tekijöitä suoraan koulunpenkillä. Opiskelijat ovat tehneet lopputöitä Ontecia kiinnostavista aiheista, kuten ohjelmistojen rajapintaongelmista. Tällöin lopputyön tekoa on voitu samalla käyttää osana työntekijäkandidaatin sisäänajoa. Pelin henkeen on kuitenkin aina kuulunut molemmin puolin se, että opinnot tulee suorittaa loppuun ja valmistuminen on ehdoton edellytys työpaikalle. Tämän vahvistaa myös Ontecin toimitusjohtaja Kupiainen, ”Vaikka töihin tultaisiin kesken opintojen, edellytämme kuitenkin valmistumista normaalisti. Tästä on sovittu yhdessä, sillä tavoitteemme Merjan kanssa on sama. En voi kyllin painottaa, miten tärkeää yhteistyö Mäkelän kanssa on ollut onnistuneissa rekrytoinneissa. Olemme hänelle hyvin kiitollisia. XAMK voi olla ylpeä Mäkelän ansioista alan parhaiden tekijöiden kouluttamisessa.”
Oppilaitokset ja yritysmaailma
Mäkelä kiittelee yritysmaailman ajan hermolla mukana pysymisestä paitsi Ontecia, myös automaatioalalla työskentelevää insinööri puolisoaan. ”Automaatio ei ole meidän perheellemme työ, vaan pikemminkin elämäntapa”, sanoo Mäkelä naurahtaen. Koska tänä vuonna etätyötä on jouduttu pakon edessä kehittämään radikaalisti myös tehdaskokeiden ja käyttöönoton osalta, on Mäkelä päässyt tavallisesti työkseen matkustavan puolisonsa kautta seuraamaan sivusta toiselle mantereellekin tapahtuvia testauksia ja käyttöönottoja, jotka on tehty etänä useista eri maista ja aikavyöhykkeillä sijaitsevien tiimien osallistuessa prosessiin. ”Tätä viestiä haluan myös viedä opiskelijoilleni. Internetin yli tapahtuvat monikansalliset projektit testauksia ja käyttöönottoja myöten eivät ole huomista, vaan ne ovat jo tätä päivää ja haluan sen olevan rutiinia myös koulutuksessa. Siitä syystä olen mukana kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä ja perheemme on tukenut kansainvälisiä opiskelijoita.” Mäkelä on myös pitkään ollut aktiivisesti mukana Suomen Automaatioseuran toiminnassa, jonka koulutukset ja julkaisut tukevat ammattillisen osaamisen jatkuvaa kehitystä.
Mäkelä kertoo, että Suomen opintojärjestelmä poikkeaa esimerkiksi Etelä-Euroopassa vallitsevasta kulttuurista, jossa yliopistot keskittyvä työhönsä akateemisten tutkijapiirien kesken. Suomessa taas käytännönläheinen yhteistyö yritysten kanssa kuuluu kaikkien mielestä asiaan ja on oppilaitosten olemassaolon ehto. Automaatioalalla yhteishankkeet yrityksien kanssa tosin ovat haasteellisia, sillä että pienten opintoprojektien tekeminen on usein lähes mahdotonta. Teollisuuden automaatioprojektit kun ovat lähtökohtaisesti aina suuria.
Automaatio-alan tulevaisuus
Mäkelä on vakuuttunut energia- ja automaatioalan tulevaisuudesta. Vaikka tuotannosta on poistunut 60-70% työntekijöistä 25 viime vuoden aikana, ei mitään tuotantolaitosta voida ajaa ilman lukuisia automaatiojärjestelmiä. Pientä henkilöstömäärää tukemaan tarvitaan älykkäitä ohjausratkaisuja tehokkuuden takaamiseksi. Myös palveluiden tuotantoon keskittynyt yhteiskunta ei voi toimia ilman energiaa, sillä sitäkin säädellään automaatiolla. Koska yhä useammat toiminnot yhteiskunnassa automatisoidaan ja automaation sovellusalat laajenevat kaiken aikaa, tarve ohjaus- ja automaatiojärjestelmille ja näin ollen myös alan ammattilaisille tulee kasvamaan tai pahimmillaankin pysymään entisenlaisena. Mäkelä arvelee, että automaatioalan työ siirtynee enemmän Ontecin kaltaisissa erikoistuneissa pk-yrityksissä tehtäväksi ulkoistetuksi palveluliiketoiminnaksi, pikemminkin kuin pysyy osana energia- ja tuotantolaitosten omia ydintoimintoja.
Mäkelä toivoo, että kehityksessä mukana pysymiseksi opinnoissa voitaisiin painottaa varsinkin ohjelmointiin, ohjelmistoautomaatioon ja tekoälyyn liittyvää opiskelua.
Merja Mäkelä
Koulutus
- Diplomi-insinööri, sähkötekniikka
- Pedagogiikan opinnot ja ammatillinen opettajapätevyys
- Tekniikan lisensiaatti, automaatiojärjestelmät
Ura
- Toiminut pitkään automaatiotekniikan yliopettajana XAMKissa
- Työskennellyt teollisuusautomaation parissa alan johtavissa yrityksissä, myös vuosia Saksassa
Harrastukset
- Ompeleminen ja korujen valmistus
- Liikunta (juoksu, hiihto)
- Moottoripyöräily
ENERGIATEKNIIKAN OPINNOT XAMKISSA
- Opintojen kesto 3-4 vuotta
- Opiskelijoita 30/vuosikurssi, yhteensä reilu sata
- Mahdollista päivä- tai monimuoto-opintoina
- Erikoistumisalat: automaatiotekniikka, energiatehokkuus, kunnossapito ja prosessitekniikkaa (3D laitossuunnittelu)
- Työllisyystilanne alalla on hyvä
- Sijoittuminen työelämässä: automaatiosuunnittelija, projektipäällikkö, automaatioinsinööri, myynti-insinööri, energia-asiantuntoja, työnjohtaja