Mittauslaitedirektiivi eli MID (Measuring Instruments Directive) on yksi EU:n tuotedirektiiveistä, joka säätelee Euroopan Unionin alueella myytävien mittauslaitteiden vaatimuksia, valmistusta ja hyväksyntää. Se koskee lakisääteisen metrologian piiriin kuuluvia mittauslaitteita ja -ohjelmistoja. MID:in mukaisten mittauslaitteiden käyttöä ohjaavat ja valvovat kansalliset viranomaiset, joka on Suomessa Tukes. MID:in taustoja tässä haastattelussa valottaa Tukesin ylitarkastaja, DI Sari Hemminki, jolla on asiantuntijuutta lakisääteisen metrologian alalta yli 20 vuotta.
Tämä on neljäs artikkeli sarjassa, jossa käsitellään lakisääteistä metrologiaa ja sen piirissä toimivia organisaatioita ja henkilöitä globaalisti, Euroopassa ja Pohjoismaissa sellaisen yrityksen näkökannalta kuin Ontec Oy. Tässä artikkelissa keskitytään MID:iin erityisesti MI-005 eli mittausjärjestelmien osalta, joita käytetään muiden nesteiden kuin veden mittaamiseen.
Miksi MID tarvittiin?
Ylitarkastaja Sari Hemminki kertoo, että MID:in valmistelu vei pitkän aikaa, koska MID:in soveltamisala on laaja ja harmonisoitavia vaatimuksia oli paljon.
”Mittauksia ja mittauslaitteita koskeva sääntely on perusedellytys yleisen kaupankäynnin luotettavuudelle. Ennen harmonisoituja direktiivejä EU:n talousalueella jäsenmaat saattoivat asettaa kansallisia vaatimuksia mittauslaitteille tai niiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle. Muutamille mittauslaitetyypeille oli olemassa myös vanhoja, vapaaehtoisesti sovellettavia EY-direktiivejä. Asettamalla harmonisoituja vaatimuksia mittauslaitteille EU haluaa taata mittauslaitteiden vapaan liikkuvuuden ja kaupankäynnin. Tämä tehdään yhtenäistämällä niitä koskevat vaatimukset. Samalla varmistetaan näiden tuotteiden luotettavuus ja tarkkuus niissä käyttötarkoituksissa, joita lakisääteisen metrologian vaatimukset koskevat.”
Ensimmäisen MID-direktiivin soveltaminen alkoi v. 2006 ja sen uusitun version eli direktiivin 2014/32/EU kymmenen vuotta myöhemmin. Siirtymäajan päättymisen jälkeen 30.10.2016 kaikkien uusien ja/tai uudistettavien mittauslaitejärjestelmien on oltava MID-sertifioituja, mikäli yritys käyttää mittaustulosta liiketoiminnassaan hinnan määrityksen perusteena.
Uudistetun ja vanhan MID:in erot eivät olleet mittausjärjestelmien teknisten vaatimusten osalta merkittäviä. ”Uudistuksessa yhtenäistettiin MID:in terminologiaa ja menettelyjä muiden tuotedirektiivien kanssa. Samalla täsmennettiin talouden eri toimijoiden velvoitteita ja uudistettiin vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettyjä moduuleita”, kertoo Hemminki.
Mitä yritysten on hyvä tietää
Mittauslaitelain mukaan se, joka hyödyntää mittaustulosta liiketoiminnassaan, vastaa siitä, että käytössä on soveltuva, MID-vaatimusten mukainen mittauslaite. Tämä vaatimus soveltuu silloinkin, kun kauppaa käydään yritysten välillä, ei siis vain kuluttajakaupassa.
Energia- ja prosessiteollisuuden yrityksille merkittävä MID:in soveltamisala on MI-005. Se koskee kaikkia muiden nesteiden, paitsi veden määrän mittaamista.
Tällaisia nesteitä ovat mm.:
- Polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt (myös biotuotteet)
- Nestekaasut
- Muut nestemäiset kemikaalit
Mikä MID:issä on vaikeaa?
”Käytössä olevien mittauslaitteiden korjauksen osalta päänvaivaa aiheuttavat välillä kysymykset siitä, miten vanhan hyväksynnän mukaista, käytössä olevaa mittauslaitetta tai järjestelmää voi korjata; missä vaiheessa korjaus katsotaan niin suureksi muutokseksi, että koko laitteistolle tarvitaan uusi MID:in mukainen vaatimustenmukaisuuden arviointi”, ylitarkastaja Hemminki sanoo.
”Tätä asiaa pohditaan myös tarkastuslaitoksissa. Tarkastuslaitokset ovat valmistelleet Tukesin avustuksella yhteisiä linjauksia nesteiden mittausjärjestelmien korjauksista ja varmentamisesta. Yleislinjaus on, että vanhan hyväksynnän mukaisen korjauksen voi tehdä vaihtamalla rikkoutunut osa vastaavaan uuteen ja varmentamalla laitteisto tämän jälkeen, mutta jos järjestelmän toiminnallisuus muuttuu osan vaihdon myötä, tarvitaan järjestelmälle uusi MID:in mukainen arviointi.”
Tukesin rooli
”Tukes on TEM:in alainen valvontaviranomainen, joka valvoo monien muiden alojen lisäksi mittauslaitelain noudattamista yhdessä Aluehallintovirastojen kanssa. Mittauslaitelain tarkoituksena on turvata mittauslaitteiden toiminnan, mittausmenetelmien ja mittaustulosten luotettavuus”, kertoo Hemminki. ”Lakia sovelletaan mm. silloin kun mittauslaitetta tai -menetelmää käytetään hinnan määritykseen mittaustuloksen perusteella. Tukes valvoo, että käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät täyttävät lain vaatimukset.”
”Aloittaessani Tukesissa projektityöntekijänä 21 vuotta sitten ei lakisääteinen metrologia ollut minulle alana tuttu, mutta kyllähän työn mukana äkkiä hahmottui, miten tärkeä toimivan yhteiskunnan laatuinfran peruspalikka toimiva metrologiajärjestelmä on,” Hemminki valottaa tehtäviään ja taustaansa. Lakisääteiseen metrologiaan ja MID:iin liittyvien asioiden kanssa Tukesissa toimii 3,5 asiantuntijan ryhmä.
